13.12.2017

Jouluinen Riika


Kävimme muutama vuosi sitten joulukuussa Riiassa tutustumassa joulumarkkinoiden ja -torien tunnelmaan. Koko Riian vanhakaupunki oli koristautunut jouluun ja joulutoreja löytyi monelta aukiolta. Laskin, että pelkästään koristeltuja joulukuusia oli ympäri kaupunkia monia kymmeniä jouluvaloista puhumattakaan.



Riian suurin joulutori on Doma-aukiolla. Torilla on lukuisia pikkukojuja, joissa myydään muun muassa käsitöitä, matkamuistoja, koruja, vahakynttilöitä, jouluherkkuja ja hehkuviiniä. Ilmassa tuoksuvat paahdetut mantelit ja joulumausteet.



Myös kuuluisalle Raatihuoneen aukiolle pystytetään suuri joulukuusi. Kuusen vieressä kuvassa näkyy Mustapäiden talo, joka on komea gotiikan tyylisuuntaa edustava rakennus. Upean näkymän kruunaa taustalla kohoava Pyhän Pietarin kirkon torni.


Joka puolella vanhaakaupunkia on kauniisti koristeltuja rakennuksia sekä lyhtyjä ja eläviä tulia.  Kahvilat houkuttelevat istumaan kävelyn lomassa lämpimän juoman ääreen. Glögissä tuoksuvat kaneli ja neilikka.




Riian maisemia pääsee katselemaan yläilmoista monesta tornista ja muista kohteista. Me kävimme katsomassa kaupunkia lintuperspektiivistä Radisson Blu Hotel Latvijan 26. kerroksessa sijaitsevasta kattobaarista. Kaupunki näyttää iltavalaistuksessaan todella kauniilta!



Jouluisen Riian reissumme tunnelmaa täydensi lumi, jota satoi yhtenä päivänä vähän lisää. Kaupungin puistot, sillat ja kujat ovat lumikuorrutteisina kuin sadusta! Ja puistoja kaupungissa on ihailtavan paljon.



Reissusta jäi mieleeni erityisesti Vapauden muistomerkin viereisessä puistossa ollut suuri kaniaitaus, sillä se oli kokonainen kanien kylä mökkeineen. Ruokaakin pupuilla näytti olevan yllin kyllin.



7.12.2017

Suomi 100 -tunnelmia


Suomen 100-vuotisjuhlia on vietetty ympäri Suomea ja myös maailmalla. Monissa maissa valaistiin rakennuksia, maamerkkejä ja muita kohteita sinivalkoisin värein. Lappeenrannassa valaistiin vesitorni ja koristeltiin joulukuusi Suomi 100 -hengessä. 

Lappeenrannan vesitorni.
Lappeenrannan sankarihautausmaalla järjestettiin itsenäisyyspäivänä kunniavartio ja seppeleenlaskutilaisuus. Tapahtuman aikana nähtiin myös Ilmavoimien ylilento.

Seppele sankarivainajille.
Muistomerkki tuntemattomaksi jääneille sankarivainajille.
Imatralla Valtionhotelli sai kauniin juhlavalaistuksen ja Suomen vanhin matkailunähtävyys eli Imatrankoski kuohui kahdesti sinisen sävyisenä. Koskinäytös keräsi valtavasti väkeä ihastelemaan sinisiä kuohuja.

Imatran Valtionhotelli.
Imatrankosken kuohuja.
Imatrankosken kuohuja.
Meillä kotona satavuotiaan Suomen kunniaksi syötiin perinteistä Lemin särää ja perunoita. Jälkiruokana oli leipäjuustoa ja lakkahilloa Lieksan hillasadosta. Myös juhlakahvit ja -glögit juotiin.



Lue myös: Onnea satavuotiaalle Suomelle!

6.12.2017

Onnea satavuotiaalle Suomelle!


Itsenäinen Suomemme täyttää tänään sata vuotta. Juhlavuoteen on sisältynyt monenlaisia tapahtumia ja vuosi huipentuu tämän päivän juhlallisuuksiin. Kaunis siniristilippumme liehuu saloissa lumenvalkoisen ja järvensinisen väreissä ympäri Suomen. Kun aamulla katsoin ulos ja näin lipun liehumassa, se toi mieleeni kiitollisuuden sotaveteraaneille ja sodissa kaatuneille Suomen sotilaille. Ilman heitä emme juhlisi nyt satavuotisjuhlia.


Itsenäisyyspäivän iltana kello kuusi sytytetään perinteisesti kaksi kynttilää ikkunoille. Kynttiläperinne on itsenäistä Suomeakin vanhempi, sillä se alkoi jo 1700-luvulla. Ruotsin vallan aikaan kynttilöillä juhlistettiin kuningasperhettä ja Venäjän vallan aikaan keisariperhettä. Sortovuosina kynttilät olivat kapinoinnin ele vastalauseena venäläistämistä vastaan.

Vuonna 1919 itsenäisyyspäiväksi vakiinnutettiin kuudes joulukuuta. Siitä lähtien myös kynttilöiden poltto siirtyi itsenäisyyspäivälle. Kynttilöiden lukumäärän kaksi on arveltu viittaavan kotiin ja isänmaahan. Sotavuosina toinen kynttilä sytytettiin rintamalle jääneille ja toinen rintamalta palanneille miehille.




Oikein paljon onnea satavuotiaalle isänmaallemme ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!


Lue myös: Suomi 100 -jääkirjaimet

18.11.2017

Tonttuovi


Tämän syksyn ja joulun hitti on tonttuovi! Jos joku ei vielä ole kuullut tästä ihastuttavasta ideasta, niin sillä tarkoitetaan pientä lattianrajassa olevaa koristeovea rappusineen ja muine rekvisiittoineen. Ihailtuani aikani muiden tekemiä hienoja ovia, itsellenikin iski innostus tehdä oma tonttuovi. 


Tonttuoven voi tehdä kokonaan itse tai ostaa lähes valmiina. Tarvikkeina voi käyttää vähän kaikkea mitä kotoa sattuu löytymään: pahvia, tulitikkurasioita, joulukoristeita, tarroja, askartelumaaleja ym. Vain mielikuvitus on rajana! Myös luonnosta saatavia materiaaleja kannattaa hyödyntää. 


Itse tein tonttuoven rappusineen pahvista, hopeatarroista, pienestä pahvirasiasta ja puukuvioisesta päällysteestä. Ovenpieliin asettelin koristeeksi minijoulusukan, Pentikin miniporon, kiviä, sammalta ja viljantähkiä lyhteeksi. Oven ympärillä valoa tuo ledivalonauha.


Vaikka tonttuovi on jo valmis, mieleeni tulee monia ideoita mitä siihen voisi askarrella lisää. Esimerkiksi tulitikkurasiasta tulisi tontulle sopivankokoinen postilaatikko ja puutikkuun sidotuista risuista ihana miniluuta ovenpieleen. Oljista voisi tehdä minikokoisen olkipukin! Saa nähdä miten paljon tonttunurkkaukseni ehtii laajentua jouluun mennessä...


Tein pahvisen tonttuoven myös metsään. Puun-, kannon- tai kivenkolo on kuin tehty miniovelle! Kunhan saataisiin lumi maahan, tunnelma olisi vielä jouluisempi.